Joukkosuggestion vallassa

Suomen sisällissotaan ja sitä edeltäneisiin levottomuuksiin osallistuneiden oikeuspsykiatrinen arviointi osana kansallisen eheytymisen politiikkaa

Abstract

Tämä artikkeli on tapaustutkimus Lapinlahden sairaalan oikeusmielitautiopin alilääkäri Akseli Nikulan kaksiosaisesta artikkelista ”Joukkojen tekemät rikokset ja niiden forenssinen arvosteleminen” vuosilta 1919 ja 1920. Kirjoituksissaan Nikula pohti joukkojen käyttäytymistä Suomen sisällissodassa ja sitä edeltävissä tapahtumissa. Akseli Nikula hyödynsi analyysissään kahta hieman erilaista tutkimaansa tapausta, joita hän avasi artikkelinsa ensimmäisessä osassa. Artikkelin toisessa osassa hän laajensi pohdintojaan kirjallisuudesta löytämiinsä esimerkkeihin maailmanhistoriasta. Keskitymme Nikulan oikeuspsykiatriseen argumentaatioon ja pohdimme sen tarkoitusperiä ja laajempaa merkitystä kontekstualisoinnin ja käsiteanalyysin avulla. Tarkastelussa ovat erityisesti käsitteet joukkosuggestio, degeneraatio eli rappeutuminen ja psykopatia. Oikeuspsykiatria oli Nikulalle luonteva tapa harjoittaa politiikkaa, jossa hän oli muutenkin aktiivinen. Keskeinen hypoteesimme on, että Nikulan kirjoitus oli olennaisesti sitoutunut hänen edustamansa Kansallisen Edistyspuolueen kansallisen eheytymisen ihanteisiin.