Lähde: historiatieteellinen aikakauskirja https://lahde.journal.fi/ <p>Lähde on kaksikielinen tieteellinen julkaisu (jufo 1), joka ilmestyy vuosittain avoimena verkkojulkaisuna. Se julkaisee artikkeleita historian ja sen lähitieteiden alalta. Lähde is an annually published peer-reviewed scientific journal (fin/eng) focusing on the fields of history and social sciences.</p> Labyrintti ry ja Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys ry fi-FI Lähde: historiatieteellinen aikakauskirja 1795-035X Pääkirjoitus https://lahde.journal.fi/article/view/67825 Miika Raudaskoski ##submission.copyrightStatement## 2017-12-11 2017-12-11 3 6 Peloista pahin https://lahde.journal.fi/article/view/67818 <p>Artikkelissa tarkastellaan asunnottomien itäsuomalaisten nuorten elämismaailmaa. Tutkimus perustuu etnografiseen tutkimusotteeseen, ja sen aineisto on koottu haastatteluin ja osallistuvan havainnoinnin menetelmin. Tutkimukseen osallistuneille seitsemälle alle 25-vuotialle nuorelle – informanteille – asunnottomuus ei ole ollut vapaaehtoinen valinta vaan elämäntilanne, johon he ovat ajautuneet eri syistä. Nuorten kokemusmaailmaa on tarkasteltu nostamalla aineistosta suurennuslasin alle erityisesti asunnottomuuden synnyttämiä tuntemuksia. Aineiston analyysi on toteutettu narratiivisuuden ja fenomenologian periaatteita noudattaen, dialogisen tematisoinnin menetelmiä käyttäen. Tutkimusaineistossa vahvimmaksi asunnottoman nuoren arkea sävyttäväksi tunnekokemukseksi nousee pelko. Äärimmillään se näyttäytyy asunnottomien nuorten kokemuksissa konkreettisena kuolemanpelkona, mutta samanaikaisesti se on myös heitä elämässä eteenpäin puskeva ja hengissä pitävä voima.</p> Terhi Halonen ##submission.copyrightStatement## 2017-12-11 2017-12-11 7 23 ”Lakastuvat uhrit iskustasi kaatuvat” https://lahde.journal.fi/article/view/67820 <p>Tässä artikkelissa tarkastelen 1800-luvulla Suomeen uutena tartuntatautina levinneen koleran herättämää pelkoa turkulaisten sanomalehtien sekä aikalaislääkäreiden kirjoituksien kautta. Sanomalehtikirjoituksissa ihmisille jaettiin käytännön ohjeita epidemiaa vastaan ja pyrittiin hälventämään epäluuloja ja huhupuheita taudin ympärillä. Sen sijaan ja esimerkiksi Finska Läkare-Sällskapets -seuran julkaisut keskittyivät lääkäreiden väliseen keskusteluun siitä, miten epidemiaa tulisi parhaiten suitsia.</p> <p>Epidemian pelko alkoi jo ennen koleran saapumista Suomeen ja Turkuun, sillä taudin kulkua läpi Euroopan ja erityisesti sen leviämistä Venäjällä seurattiin lehdistössä tiiviisti kirjeenvaihtajien raporttien kautta. Kun kolera levisi Turkuun, kansalaisia ohjeistettiin muiden käytännön toimenpiteiden lisäksi myös olemaan pelkäämättä ja murehtimatta, sillä negatiiviset tunteet altistivat sairastumiselle entisestään. Ihmiset eivät kuitenkaan suhtautuneet epidemioihin täysin huolettomasti, mistä kertovat koleraa käsittelevät huhupuheet, joissa epäiltiin taudin johtuvan kaivojen myrkyttämisestä tai muista tahallisista toimenpiteistä. Lääkäreiden keskinäisistä kirjoituksista puolestaan välittyi usein optimistinen asenne ja usko tieteen kehittymiseen, mutta myös hetkittäinen epätoivo tilanteessa, jossa koleraan sairastuneen potilaan hyväksi ei ollut tehtävissä juuri mitään. Huoli ja turhautuneisuus rajautuivat kuitenkin lääkäreiden omiin keskustelukanaviin. Sanomalehdissä lääkäreiden ja virkamiesten toimesta julkaistut kirjoitukset korostivat toiveikkuutta epidemioiden keskellä. Tämä oli mahdollisesti myös reaktio epidemioiden herättämään pelkoon, joka nähtiin terveyttä uhkaavana tekijänä humoraalioppiin ja miasma-teoriaan perustuvassa lääketieteellisessä viitekehyksessä.</p> <p>Vaikka 1800-luvulla monet erilaiset epidemiat koettelivat Turkua, voidaan koleraepidemioita ja niiden herättämää pelkoa pitää ainakin osittain omaleimaisena ilmiönä. Tauti oli paitsi uusi ja vieras, myös erittäin raju. Epidemiat levisivät ja tappoivat nopeasti ja aikalaiset vertasivat koleraa jopa ruttoon. Tämä vaikutti kolerapelon kokemiseen sekä siihen, miten taudista kirjoitettiin.</p> Sofia Paasikivi ##submission.copyrightStatement## 2017-12-11 2017-12-11 24 42 ”Siinä katottiin vähän aikaa konepistoolin suuaukkoa” https://lahde.journal.fi/article/view/67828 <p>Artikkelissa tarkastellaan kertomuksia pelkoa herättäneistä neuvostopartisaanien hyökkäyksistä siviilikohteisiin Koillis-Lapissa ja Kainuussa jatkosodan aikana 1941–1944. Tutkimusaineistona on vuonna 2017 tehtyjä haastatteluja ja kirjoitettuja kertomuksia, joissa partisaani-iskujen kohteeksi joutuneet ja niistä kuulleet kertovat tapahtumiin liittyvistä muistoistaan, kokemuksistaan ja käsityksistään. Partisaani-iskujen kokijat olivat tapahtuma-aikaan lapsia ja kerrotuissa muistoissa palataankin nykyhetkessä muisteltuihin lapsen näkökulmiin. Tutkimuksessa kysytään: mitkä neuvostopartisaaneihin liittyvät tapahtumat ovat jääneet erityisesti mieleen ja koettu pelottavina ja/tai traumaattisina? Kuinka neuvostopartisaanien tekoja ja niiden vaikutuksia omaan ja läheisten elämään muistellaan ja arvioidaan tänä päivänä? Tutkimusaineistoa valotetaan pelon ja trauman näkökulmista, jotka ilmenevät tarkastelluissa kertomuksissa partisaani-iskuja edeltävänä pelon ilmapiirinä, väkivaltaisten hyökkäysten kuolemanpelkona sekä niiden jälkeen seuraavina puhumisen pelkoina ja ylisukupolvisina muistoina.</p> Kirsi Laurén ##submission.copyrightStatement## 2017-12-12 2017-12-12 43 62 Pelkoa ja uhkakuvia https://lahde.journal.fi/article/view/67823 <p>Venäjä on pinta-alaltaan suurin arktinen valtio ja se hallinnoi Koillisväylän liikennettä, sekä suuria luonnonvaraesiintymiä arktisilla meri- ja maa-alueillaan. Kansallisten intressien turvaaminen on arktisten valtioiden (Venäjä, Norja, Tanska, Yhdysvallat, Kanada, Suomi, Ruotsi, Islanti) toiminnan keskeinen lähtökohta. Suomella on historiallisesti tiiviit suhteet Ruotsiin ja Venäjään, mitkä heijastuvat myös arktisen yhteistyön areenoille. Suomalaiseen identiteettipolitiikkaan liittyvä näkemys Venäjästä vihollisena, heijastuu myös arktiseen kontekstiin, vaikka alueen tulkinta rauhan ja yhteistyön paradigman kautta onkin yleinen. Venäjä kuvataan usein suomalaisessa lehdistössä uhkakuvien kautta. Arktinen alue taas näyttäytyy usein stereotyyppisenä, eksoottisena paikkana. Vakiintuneet tavat puhua arktisesta alueesta liittyvät ilmastonmuutoksen nopeuteen ja niihin taloudellisiin mahdollisuuksiin, joitamuutos tuo mukanaan. Ristiriita arktisen alueen kuvaamisessa toisaalta mahdollisuuksien paikkana ja toisaalta potentiaalisen sotilaallisen konfliktin näyttämönä näkyy median esittämässä arktisen alueen kuvastossa.</p> <p>Tässä artikkelissa selvitetään, millä tavalla Venäjää kuvataan suomalaisessa mediassa arktisen kontekstissa. Artikkelin taustana toimii suomalaisen Venäjä-pelon ja median venäläiskuvien tutkimus. Aineistoa lähestytään temaattisen analyysin keinoin. Artikkelin lähtökohtana on pyrkimys paikantaa niitä keskeisiä teemoja, jotka liittyvät Venäjän toimintaan arktisella alueella kahdessa suomalaisessa sanomalehdessä – Lapin Kansassa ja Helsingin Sanomissa.</p> Susanna Pirnes ##submission.copyrightStatement## 2017-12-11 2017-12-11 63 81 Pelko Pohjois-Karjalan Venäjä-keskustelussa ja -uutisoinnissa https://lahde.journal.fi/article/view/67824 <p>Suomalaisten Venäjä-kuvista on keskusteltu melko paljon, minkä seurauksena julkisten keskustelufoorumeiden Venäjä-keskustelut kääntyvät usein käsittelemään itseään. Pitkälle kehittyneissä Venäjä-keskusteluissa on tunnistettavissa pitkä historia: Venäläisyys on ollut lähes koko suomalaisuuden itsetietoisuuden historian ajan keskeinen ”toinen” Suomen kansalliselle identiteetille. Tämä näkyy myös Pohjois-Karjalassa, missä Venäjän läheisyys on osa arkipäivää. Moni maakuntalehti Karjalaisessa ja internetin Suomi24-keskustelufoorumilla<br>Venäjä-keskusteluun osallistunut piti itäistä rajanaapuria lähiperspektiivissä mahdollisuutena, mutta suuressa mittakaavassa uhkana. Venäjä-kuvien pelkoon liittyvistä piirteissä ilmenivät yhtäältä vieraus, erilaisuus, tuntemattomuus sekä toisaalta vaihtelevissa määrissä kyseenalaistetut historian ja ajankohtaisuutisoinnin tulkinnat.</p> Teemu Oivo ##submission.copyrightStatement## 2017-12-11 2017-12-11 82 104